Korkopommi jäi tulematta: keskuspankilta odotettu maltillinen koronlasku – pääjohtaja kommentoi tulevaa kello 15.45

Keskuspankki laskee ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä, mikä näkyy jo asuntolainojen euribor-koroissa. Kyseessä on neljäs koronlasku sitten kesäkuun. Esikatselukuva 1:15:00 Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde kertoo korkopäätöksestä tiedotustilaisuudessa iltapäivällä. KAISA UUSITALO 15:01 • Päivitetty 15:48 Kuuntele juttu 4:25 Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla. Euroopan keskuspankki (EKP) jatkaa koronlaskujen tiellä. Ohjauskorkoja lasketaan odotetusti 0,25 prosenttiyksikköä. Koroista seuratuin talletuskorko on nyt tasan kolmessa prosentissa. Kyseessä on neljäs koronlasku sitten kesäkuun. Osa ekonomisteista odotti vielä isompaa, puolen prosenttiyksikön laskua. EKP:n mukaan päätökseen vaikutti se, että inflaatio hidastuu hyvää vauhtia. Kokonaisinflaation arvioidaan olevan keskimäärin 2,4 prosenttia vuonna 2024 ja 2,1 prosenttia vuonna 2025. – Talletuskorkoa päätettiin laskea etenkin inflaationäkymiä koskevan päivitetyn arvion, pohjainflaation kehityksen ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuuden perusteella, päätöksessä todetaan. EKP:n mukaan useimmat pohjainflaation mittarit viittaavat siihen, että keskipitkällä aikavälillä inflaatio asettuu tavoitteeseen, eli kahden prosentin tuntumaan. Aiemmat koronlaskut tekevät yritysten ja kotitalouksien uusista lainoista vähitellen aiempaa edullisempia. Tämän hetken arvioiden mukaan talous on silti elpymässä hitaammin kuin syyskuun arvioissa. Talouden arvioidaan kasvavan 0,7 prosenttia vuonna 2024. Ensi vuonna kasvu olisi 1,1 prosenttia ja vuonna 2026 vielä 1,6 prosenttia. Keskuspankki toisti päätöksessään viestinsä siitä, että korkopäätökset perustuvat aina tuoreimpiin tietoihin inflaatiosta ja taloudesta, eikä se sitoudu ennalta korkojen laskuun tai nousuun. EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde perustelee päätöstä tarkemmin kello 15.45 alkavassa tiedotustilaisuudessa. Yle seuraa tiedotustilaisuuden annin tähän juttuun. EKP:n ohjauskorko ja euriborit Euroopan keskuspankki ja sen ohjauskorot vaikuttavat asuntolainojen viitekorkoihin euriboreihin välillisesti. EKP:n ohjauskorko määrittää tason, jolla keskuspankki lainaa rahaa ulos. Myös inflaatio ja taloustilanne vaikuttavat. Euriborit ennakoivat keskuspankin korkopäätöksiä. Esimerkiksi 12 kuukauden euribor heijastelee pankkien näkemystä korkotasosta vuoden päähän, 3 kuukauden euribor vain 3 kuukauden päähän. 12 kk euribor on Suomen yleisin asuntolainan korko. Avaa Pieni vai isompi lasku? Nopea inflaatio eli hintojen nousu on koronlaskujen myötä hellittänyt. Kuluttajat ovat kuitenkin yhä varovaisia ja euroalueen talouskasvu on ollut kituuttelua. Talletuskoron isompi pudottaminen toimisi talouskasvun varmistajana aikana, jolloin muita voimia kasvun ylläpitämiseen ei ole, totesi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki Ylen haastattelussa ennen korkopäätöstä. Keskuspankin tavoite on pitää inflaatiovauhti noin kahdessa prosentissa keskipitkällä aikavälillä. Siinä jo lähes ollaankin: marraskuussa euroalueen inflaatio oli 2,3 prosenttia. Hankaluutena on, että EKP pyrkii katsomaan kokonaisuutta, mutta eri euromaissa inflaatiokehitys on ollut eritahtista. Suomi on yksi maista, joissa inflaatio on hidastunut nopeasti. Marraskuussa hinnat nousivat 1,1 prosenttia vuodentakaisesta. Suomalaisekonomistit uskovat kuitenkin EKP:n jatkavan maltillisten koronlaskujen tiellä. Torstaina mielenkiinto kohdistuu erityisesti siihen, muuttaako keskuspankin pääjohtaja Lagarde viestintäänsä tulevan suhteen. Viime kokouksissaan Lagarde on korostanut keskuspankin tekevän päätöksiä kokous kerrallaan, mutta nyt odotetaan, suunnataanko katsetta jo kauemmas tulevaan.